Ravintoloiden elinkaari

Ravintoloiden määrä Suomessa on pysynyt vuodesta vuoteen lähes samalla tasolla. Aloittaneita ja lopettaneita on ollut jo useamman vuoden suurin piirtein saman verran. Liikevaihto ravitsemisalan yrityksissä oli vuonna 2014 noin viisi miljardia euroa ja ala työllisti noin 52 000 henkeä. Toimipaikkojakin oli noin 13 000. Merkille pantavaa on, että liikevaihto on ollut hiljaisessa laskussa jo useamman vuoden, joka osaltaan kertoo maan pitkään jatkuneesta heikosta taloudellisesta tilanteesta.

Vuonna 2014 toiminnan aloitti 1530 uutta ravitsemisalan yritystä ja lopettaneita yrityksiä oli 1589. Ravitsemisalan suurin yksittäinen yritys on Fazer Food Services, joka pyörittää Amica ja Fazer ravintoloiden toimintaa. Toinen suuri tekijä alalla on Sodexo Oy. Puhtaasti ravintolatoimintaa pyörittävistä yrityksistä oli taas suurin Restel Ravintolat Oy, jonka liikevaihto kipusi lähes 64 miljoonaan euroon. Kahvila-Ravintoloista suurin oli taas McDonalds Oy.

 

Kannattavuus

Ravintoloiden kannattavuutta voidaan tarkastella esimerkiksi tutkimalla niiden käyttökatetta. Palvelualan yleinen käyttökate on 5-15 prosentin tasolla, kun se ravintolatoiminnassa oli 1,8 %. Baareissa ja kahviloissa käyttökate oli jopa vain noin 0,7 %. Käyttökatteen suuruuteen vaikuttaa paljon yrityksen koko ja yli kymmenen henkeä työllistävissä ravintoloissa se olikin selvästi parempi kuin alle viisi henkilöä työllistävissä yrityksissä. Omavaraisuusaste taas oli yleensä pienissä yksiköissä parempi kuin suurissa. Suurin omavaraisuusaste oli alle viisi henkilöä työllistävillä baareilla ja kahviloilla.

 

Ero onkin suuri, jos katsastaa esimerkiksi kansainvälisellä tasolla; Alpit tarjoavat klassikkopaikkoja, jotka pitävät pintansa vuodesta toiseen myös kannattavuudellaan. 

Tulevaisuusbarometri

Ravintola-alan tulevaisuutta tutkinut kysely antoi tulokseksi hyvin samankaltaisia tuloksia, kuin kaikkien maamme pk-yritysten arvio tulevaisuudesta. Suurin osa pk-ravintoloista pyrkii siis kasvamaan mahdollisuuksien mukaan, prosenttiluvun ollessa 41. Yrityksiä, jotka pyrkivät säilyttämään asemansa oli 34 %. Neljä prosenttia yrityksistä ennakoi yritystoimintansa lopettamista. Mainittakoon, että maamme kaikista pk-yrityksistä 28 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 19 prosenttia ennakoi niiden huononevan.

Investoinnit

Kysyttäessä ravintoloiden, baarien ja kahviloiden toimista tulevaisuuteen varautumisen suhteen, oli peräti 83 % baareista investoinut tietotekniikkaan ja ohjelmistoihin tai koneisiin ja laitteisiin. Ravintoloiden vastaava luku oli 84 %. Ravintoloista peräti 55 % oli palkannut uutta henkilöstöä, baarien vastaava luku oli 48 %. Ravintolat, baarit ja kahvilat ovat myös lanseeranneet uusia palveluita ja tuotteita enemmän kuin muut matkailuun liittyvät alat. Henkilökunnan koulutus on myös ollut ajankohtaista noin 40 % yrityksistä, ravintoloille hieman enemmän eli 45prosentille ja baareille vähemmän eli 37 prosentille. 

Tulevaisuus

Tekeillä oleva alkoholilain säädännön uusiminen tuonee jonkin verran muutoksia ravintoloiden toimintaan tulevaisuudessa. Oikein toteutuvana se parantaa ravintoloiden toiminnan kannattavuutta. Toinen tulevaisuuteen vahvasti vaikuttava tekijä on lähi- ja luomuruuan kasvava kysyntä. Pohjois-Suomen matkailualueilla tätä on jo osattu hyödyntää ja siellä on lanseerattu käsite wild food, joka tarkoittaa luomu ja lähiruokamenua.

Maailman suurin ravintolatapahtuma on meiltä Suomesta lähtöisin oleva, maailmallakin suuren suosion saavuttanut Ravintolapäivä. Tämä idea on poikinut myös uusia ravintola-alan yrityksiä.