Ravintolat hyötyvät uudesta lainsäädännöstä

Alkoholin myynti ja anniskelu on Suomessa luvanvaraista toimintaa. Alkoholin myyntiä ja anniskelua säätelee alkoholilaki, joka on nykymuodossaan peräisin vuodelta 1994. Uusi alkoholilaki on lausuntokierroksella ja se astunee voimaan vuonna 2018.

Ravintoloiden alkoholin myynnin kannalta uudessa lakiesityksessä on sekä positiivisia että negatiivisia puolia. Tai jos negatiiviseksi voidaan luokitella se, että vähittäiskauppojen sallitaan jatkossa myyvän alkoholipitoisuudeltaan 5,5 % juomia, ja myyntipaikkoja tulee entisen 350 sijaan olemaan yli 8000.

Uuden lain mukaan ravintolat saisivat anniskella alkoholia jopa aamuneljään asti. Tämän jatkoajan hakemiseksi ei tarvitsisi hankkia erillistä lupaa, vaan pelkkä ilmoitus asiasta riittää. Samoin erillisistä A, B ja C-luvista luovuttaisiin ja tilalle tulisi yksi ainoa lupa. Myöskin alkoholilain vaatiman ravintolan vastuuhenkilön vaatimuksia lievennetään hieman, eikä tehtävään vaadittaisi erityistä koulutusta. Laki mahdollistaisi myös sen, että esimerkiksi alan 16 vuotiaat opiskelijat voisivat tarjoilla alkoholijuomia täysi-ikäisen vuorovastaavan alaisuudessa. Negatiivisena koetaan se, että pienelläkin ravintolalla täytyy olla kaksi järjestyksenvalvojaa kello 24:ä eteenpäin, joka vaikuttaa negatiivisesti niiden kannattavuuteen. Tästä poikkeaminen on kuitenkin mahdollista erikoisluvalla. Toisaalta erikoisluvan hakeminen lisää byrokratiaa ja sitä kautta kustannuksia.

Sallittuja olisivat myös ravintoloiden yhteiset anniskelualueet, eli niin sanotut catering-alueet, jotka nykylain mukaan eivät sitä ole. Ja ravintolat saisivat myös oikeuden alle 5,5 % alkoholijuomien ulosmyyntiin. Lisäksi ravintoloille annetaan oikeus mainostaa niin sanottua Happy Hour myyntiä.

Festivaalialueilla toimivien ravintoloiden ei enää jatkossa tarvitse aidata alueitaan, eli niin sanotut olutkarsinat jäävät historiaan.

Matkailu ja ravintola-alan yhdistys MaRa ry näkee uuden lain ongelmana lain salliman omien juomien juomisen ravintoloissa. Tämä koskee ravintoloita, joissa tarjoillaan suljetuille seurueille, eli niin sanottuja tilausravintoloita. Lailliseksi tehdään se, että tilaisuuksien järjestäjä voi tuoda tarjolle omat juomansa, sen sijaan, että tilaisuudessa nautittaisiin ravintolan tarjoilemia juomia. Yhdistyksessä pelätään uuden lainolevan niin avoin, että periaatteessa kaikki ravintolat voisivat harrastaa tilausravintolatoimintaa, jota uusi laki ei säätelisi, eli suuri osa alkoholin myynnistä jäisi lupaehtojen ulkopuolelle ja näin ollen myös lain vaikutuksen ulkopuolelle. Ma Ra ry:ssä epäillään tämän takia ravintola-alalle syntyvän suuri harmaa sektori. Uuden lain laatijoiden arvion mukaan uuden lain vaikutus ravintoloiden myyntiin olisi lähes neutraali. Koska uusi laki kasvattaisi kaupan alkoholimyyntiä, sen vaikutuksesta ravintoloiden alkoholimyynti saattaisi jonkin verran laskea. Aukioloaikojen lisääminen ja muut ravintoloiden alkoholin myyntiä helpottavat toimenpiteet kuitenkin vastaavasti lisäisivät myyntiä, eli kokonaisvaikutus olisi näin ollen neutraali.

Joka tapauksessa laki on askel eurooppalaisempaan suuntaan Suomessa. Sen vaikutukset ravintolakulttuuriin jäävät nähtäviksi. Määräysten asteittaisen lievennyksen luulisi olevan kokonaisuutena ottaen hyvin positiivista ravintoloitsijoiden kannalta tarkasteltuna, toki tälläkin asialla on ainakin kaksi puolta. Se että lakia rukataan vastaamaan nykyajan vaatimuksia ja tottumuksia on joka tapauksessa positiivista.